Asumisen turvallisuus on ennakoinnin tulosta

Väestön ikääntyessä kodin ja asuinympäristön merkitys kasvaa. Asuminen ei ole vain katto pään päällä, vaan paikka, joka tukee arjen toimintoja ja muistia sekä luo turvallisuutta. Ikä- ja muistiystävällinen asuminen edellyttää ammattilaisilta ennakointia: miten tilat, värit, valaistus ja palvelut suunnitellaan niin, että ne tukevat toimintakykyä ja mahdollistavat hyvän arjen myös toimintarajoitteiden kanssa.

Ikäystävällisessä asuinympäristössä keskeistä on esteettömyys, selkeys ja saavutettavuus. Kauppojen ja palveluiden tulee olla lähellä ja julkisen liikenteen toimivaa. Myös opasteet, valaistus ja ympäristön hahmotettavuus tukevat turvallista liikkumista ja ehkäisevät turvattomuuden tunnetta.

Kodin ja lähiympäristön tuttuus on erityisen tärkeää muistisairauden edetessä. Äkilliset muutokset voivat sekoittaa ja vähentää omatoimisuutta.

Pienillä ratkaisuilla suuria vaikutuksia

Iäkkäiden ja etenkin muistisairaiden asumisessa pienillä arjen ratkaisuilla on suuri merkitys. Kun tavaroilla on vakiopaikkansa ja turhat esteet poistetaan, arki helpottuu. Digitaaliset apuvälineet, kuten lääkemuistuttimet ja paikantimet, tuovat turvaa iäkkäälle ja mielenrauhaa läheisille.

Myös valaistuksella ja kontrasteilla on suuri rooli. Tummuuskontrastit seinien ja lattioiden välillä helpottavat hahmottamista ja lisäävät liikkumisen turvallisuutta. Tasainen valaistus ilman häikäisyä tekee liikkumisesta turvallisempaa. Ikääntyville silmille on parempi hitaasti kirkastuva yövalo, joka aktivoituu liiketunnistimella, kuin heti kirkkaaksi syttyvä valo.

Uusia ratkaisuja tarvitaan

Muistisairaiden määrä tulee yli kaksinkertaistumaan vuoteen 2040 mennessä, mikä haastaa nykyiset asumisratkaisut. Kotona asumisen ja ympärivuorokautisen hoivan väliin tarvitaan edelleen lisää vaihtoehtoja. Yhteisölliset ratkaisut, joissa on mahdollisuus sekä omaan rauhaan että sosiaaliseen vuorovaikutukseen, tukevat hyvinvointia ja vähentävät lääkkeiden tarvetta.

Rakennuttajien, arkkitehtien ja palveluntuottajien osaamista ikä- ja muistiystävällisestä asumisesta on vahvistettava. Esteettömyyden lisäksi huomio tulee kohdistaa asukkaan elämänlaatuun ja arjen jatkuvuuteen. Luontoyhteys, joustavat tilaratkaisut ja mahdollisuus muokata asuntoa tarpeen mukaan lisäävät elämisen ja asumisen laatua.

Ennakointi kannattaa

Muutoksia asumisen ratkaisuihin ei tule tehdä vasta kriisitilanteessa. Keskustelut asumisen eri vaihtoehdoista on syytä aloittaa ajoissa, yhdessä ikääntyvän tai muistisairaan ihmisen kanssa.

Ammattilaiset voivat tukea perheitä kartoittamalla ennakkoon tarpeita ja esittelemällä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Yhä useammat ikääntyneet asuvat taloyhtiöissä ja ikäymmärrystä on myös näissä lisätty Kiinteistöliiton hankkeen myötä.

Jokaisen meistä kannattaa aloittaa asumisen suunnittelu ajoissa, jo hyvissä ajoin ennen eläkkeelle siirtymistä. Asumisen suunnittelemisessa on hyvä keskittyä uhkakuvien sijasta toiveisiin ja unelmiin, olivatpa toiveet suuria tai pieniä.

Omien unelmien ja toiveiden tarkastelulla pääsee asumisen ennakoinnissa alkuun. Mitä aikaisemmin aloittaa toiveiden kartoittamisen, sitä enemmän jää aikaa pohtia niiden toteuttamista juuri itselleen sopivalla tavalla.

---

Merja Lankinen

viestintäjohtaja, Vanhustyön keskusliitto

Lähteet

• vanheneminen.fi/asuminen
• Salmi, T. (Sisustussuunnittelija, ESKEH): Muistiystävällinen koti opastaa (2023)
• Verma, I. (TkT, arkkitehti, Aalto-yliopisto): Asuntosuunnittelulla voidaan vaikuttaa muistisairaiden arkeen (2023)