Tunnetteko toisenne apuväline- ja matkailupalveluiden tarjoajat

Apuvälineitä käyttävät suomalaiset matkustavat sekä kotimaassa että ulkomailla koko ajan enenevässä määrin. Suomi kiehtoo kohteena myös yhä useampaa ulkomailta tulevaa vammaista matkustajaa. Matkoilla eteen tulee kuitenkin edelleen käytännön haasteita, joista monet olisivat ratkaistavissa apuvälinealan ja matkailualan paremmalla ymmärryksellä toisistaan.

Eniten yhteisymmärrystä tarvittaisiin lentoliikenteeseen. Kuulen usein tapauksista, jossa sähköpyörätuolia ei ole hyväksytty lennolle, koska sen selkänojaa ei saa taivutettua matalaksi ja se on siksi liian korkea lentokoneen ruumaan. Osassa tapauksista kyse on ollut siitä, että apuvälineen käyttäjää ei ole opastettu, kuinka selkänoja taivutetaan alas tai irrotetaan, vaikka se mahdollista olisikin. Joskus apuvälineen luovuttajakaan ei ole tiennyt. Joidenkin mallien kohdalla tällaista tarvetta ei kuitenkaan ole otettu huomioon apuvälineen valmistuksessa. Lentokonetyyppejä ja rajoituksia kuljetettaville matkatavaroille ei todennäköisesti ole tiedetty. Tai joissain tapauksissa on täysin unohdettu tai sivuutettu se tosiasia, että apuvälineen käyttäjän elinpiiri voi olla koko maailma ja apuvälineen pitäisi nimenomaan mahdollistaa se.

Hieno kehitys apuvälineisiin ovat olleet kokoon taittuvat sähköpyörätuolit ja sähkömopot. Ne ovat kevyitä kuljettaa mukana ja mahtuvat matkojen aikaisissa kuljetuksissa pieneenkin tilaan, esimerkiksi tavallisen taksin tai vuokra-auton tavaratilaan. Ne avaavat paljon uusia mahdollisuuksia erityisesti henkilöille, jotka pystyvät hieman kävelemään, mutta eivät saa kävelemällä tai itsenäisesti manuaalipyörätuolilla kelaten matkakohteesta kaikkea mahdollista irti. Myös lentoyhtiöiden kannalta kevyet ja helposti lastattavat apuvälineet ovat erittäin tervetulleita. Näiden litiumakut aiheuttavat kuitenkin haasteita.

Ennen apuvälineen hankintaa niin asiakkaan kuin apuvälineen tarjoajankin on oltava tietoisia lentoyhtiöiden rajoituksista ja käytänteistä litiumakkujen kuljettamiseen. Osa litiumakuista voidaan kuljettaa kaikilla lentoyhtiöillä, mutta teholtaan liian suuria litiumakkuja ei koneeseen hyväksytä. Litiumakkujen yleistyminen apuvälineissä on aiheuttanut vaikeita tilanteita myös meille, joiden sähköpyörätuoleissa on kuivat geeliakut. Lentoasemien henkilökunta ei välttämättä tunne eri akkutyyppien eroja ja niiden kuljetukseen liittyviä käytäntöjä, jolloin geeliakkujakin vaaditaan virheellisesti irrotettavaksi. Akulliset apuvälineet kaipaisivat lentokelpoisuudesta kertovia virallisia tarroja ja todistuksia, jotka luovutettaisiin automaattisesti aina apuvälineen mukana. Lentoasemien työntekijät taas tarvitsisivat koulutusta, jossa apuvälinealan toimijoilla olisi annettavaa. Erityisen tärkeää on myös se, että apuvälineen käyttäjä tuntee oman apuvälineensä ja osaa kyseenalaistaa väärät ohjeistukset.

Yksi odotetuimmista tulevaisuuden parannuksista on mahdollisuus istua omassa pyörätuolissa lennon ajan. Tätä odottavat monet, joille lentokoneeseen siirtyminen tai koneen penkissä istuminen on haastavaa tai pelko pyörätuolin rikkoontumisesta ruumassa on suuri. Yhdysvaltalainen Delta Flight Products esitteli kesällä Air4all -prototyyppinsä. Se on toistaiseksi pisimmälle viety malli lentokoneen matkustamotyypistä, joka mahdollistaa oman pyörätuolin kiinnityksen matkustamoon. Vielä tarvitaan turvallisuustestejä ja käytännön ratkaisuiden miettimistä, mutta ennen kaikkea vahvempaa määräysten tuomaa painetta lentoyhtiöille ja lentokoneiden valmistajille. Utopiaa ajatus ei kuitenkaan enää ole. Pyörätuolien valmistajien on hyvä seurata asioiden kehittymistä, sillä todennäköisesti käytännön toteutuksessa tulee olemaan merkitystä pyörätuolien rungon mitoilla ja kiinnityspisteillä.

Matkailijat ovat aiempaa tietoisempia myös ympäristökysymyksistä ja lentomatkustamisen sijaan moni on alkanut suosia maata pitkin matkustamista. Maata pitkin matkustaminen apuvälineiden kanssa vie aikaa ja vaatii suunnittelua, mutta on täysin mahdollista. Tiedän, koska liikun sähköpyörätuolilla ja matkustin vuosi sitten Helsingistä Lanzarotelle junilla ja laivoilla. Juniin ei kuitenkaan mahdu suuria apuvälineitä. Tarvitsemme yhä enemmän kokoon taittuvia ja helposti mukana kulkevia suihkupyörätuoleja, nostolaitteita ja muita apuvälineitä sekä asennemuutosta apuvälineiden luovutusperusteisiin. Liian monelta on evätty matkailua helpottavat apuvälineet, sillä matkailua ei ole katsottu välttämättömäksi osaksi elämää.

Myös Suomeen ulkomailta tulevien esteettömyyttä tarvitsevien matkailijoiden määrä lisääntyy kovaa vauhtia. Tulevaisuuden näkymissä Suomen suosio matkakohteena kasvaa hurjasti nykyisestä, sillä ilmastonmuutoksen aiheuttamat Etelä-Euroopan kuumat ja kuivat kesät ajavat matkailijat viileämpään ja raikkaampaan ilmastoon pohjoiseen. Tämä saa toivottavasti matkailupalveluyritykset Suomessa pikaisesti kehittämään entistä enemmän palveluja esteettömiksi. Tässä apuvälinealan toimijat voivat olla apuna. Matkailijat tarvitsevat muun muassa helposti vuokrattavia ja majoitusliikkeeseen toimitettavia apuvälineitä. Matkailualan toimijoiden olisikin tärkeää tuntea erilaiset apuvälineet ja niiden tarjoajat, hankkia apuvälineitä asiakkaiden matkaa helpottamaan tai luoda verkostot, joiden kautta apuvälineitä saisi vuokrattua. Toivoisin jokaisen matkailualalla työskentelevän ihmisen vierailevan Apuväline-tapahtumassa. Myös apuvälinealan toimijoilta tarvitaan uudenlaista kykyä palvella itse maksavia yksityisasiakkaita, joiden tarve apuvälineelle tai sen huollolle ei ajoitu virka-aikaan. Heitä olisi paljon jo nyt.

Sanna Kalmari
Esteettömän matkailun asiantuntija ja vaikuttaja
www.palmuasema.fi

Sanna Kalmari on Apuväline-tapahtumassa 9.-11.11.2023 Esteettömän matkailun osastolla antamassa vinkkejä esteettömään matkustamiseen. Esteettömän matkailun osastolla ovat mukana myös Espanjan Matkailutoimisto Turespaña ja Scandic-hotellit.